Kasvisjoulu

Monelle voi tuottaa päänvaivaa, jos joulupöytään on astumassa yksikin kasvissyöjä. Vaikka ei käyttäisi lainkaan maitotuotteita, ei se tarkoita sitä että jouluruuat jäisivät syömättä. Ensi alkuun pitää heittää roskikseen harhakäsitys, että lihattomaan ruokavalio koostuu pelkästä salaatista ja iduista. Salaatit toki kuuluvat ruokavalioon siinä missä kaikilla muillakin. Joulupöydän antimet eivät kuitenkaan ole sinällään kasvissyöjälle lainkaan hullumpia, lanttu- porkkana- ja perunalaatikoista löytyy kauppojenkin hyllyiltä vegaanisia versioita, rosollistakin saa lihattoman helposti.

Ruokatarvikkeiden hankkimiseen kannattaa kuitenkin käyttää muutama ylimääräinen hetki, sillä kaikkea ei välttämättä lähimarketin hyllyistä löydy. Nykyään on kuitenkin runsaasti liikkeitä jotka ovat erikoistuneet pelkästään vegaanisiin elintarvikkeisiin. Ei kannata unohtaa myöskään kotimaisia vihanneksia ja juureksia, joista voi loihtia perinteiseen joulupöytään kuulumattomia ruokia.

No entä sitten se kinkku? Kinkku korvataan helposti esimerkiksi marinoidulla tofulla, josta saa pienellä vaivalla hyvää kinkunkorviketta. Netistä löytää myös paljon reseptejä esimerkiksi vegaanisen seitankinkun valmistukseen, joka kuitenkin ottaa oman aikansa joulukiireiden keskellä.

Kasvissyöjän joulu sujuu siis ruokien osalta ilman suurempia tuskia tai tuntimääriä. Joka suuntaa jouluksi kulkunsa esimerkiksi isovanhempien luo, kannattaa kuitenkin muistaa ottaa omat eväät mukaan. Vanhusväestöllä saattaa olla varsinkin vegaanisenruokavalion ymmärtämisen kanssa ongelmia, sillä monet suomalaiset mieltävät kalankin lihattomaksi.

Äitien ja mummojen ei siis kannata pelätä lihattomia ruokia, ennemmin kannattaa kysyä neuvoa vegaaniselta vierailijaltaan.

Sampsa Suomalainen

Stressitön joulu?

Stressi, kiire, ahdistus, unettomat yöt. Nämä kaikki liittyvät jouluun aivan yhtä paljon, kuin kinkku pohjanmaalaisen perheen pöydässä. Tutkimusten mukaan vain joka neljäs suomalainen selviää joulusta ilman stressiä. Useimmiten stressin syyksi ilmoitetaan lahjojen hankinta ja yleinen kiire. Myös rahanpuute huolettaa yhä useampia.

Joulu, jonka me tunnemme, on pitkälti kirkon sanelema ja monet pitävät sitä kristillisenä juhlana. Kristillinen merkitys on kuitenkin suhteellisen nuori ja keinotekoinen. Muinaisessa Roomassa ja Kreikassa juhlittiin Saturnalia –juhlaa, joka alkoi 25. joulukuuta. Suomessa vietettiin aikaisemmin Kekriä, joka oli sekä sadonkorjuun, että uudenvuodenjuhla. Monet kekrin perinteet, kuten kinkku, juomat ja ennustukset, ovat myöhemmin siirtyneet joko joulunviettoon tai nykyiseen uuteenvuoteen.

Monella on varmasti tuoreena mielessään se pakollinen sukujoulu, jossa perhe kokoontuu yhteen, äiti tekee ruokia hysteerisenä, isä huutaa kun ei löydä kuusenjalkaa ja perheen pienin tahtoisi mitä lie. Silloin moni odottaa mielessään, milloin tämä kaikki on ohi. Olisiko joulua sitten mahdollista viettää ilman kiireitä, ilman viikon kestävää asunnon siivoamista, ostoskeskuksissa ryntäilyä, kymmeniä kiloja laatikoita ja lahjakasoja?

Joulua pidetään rauhoittumisena ja yhdessäolon juhlana, jolloin muistetaan lähimmäisiä. Rauhoittuminen alkaa viimeistään silloin, kun joulurauha kotien radioista ja televisioista julistetaan ilmoille. Siitä se sitten alkaa ja kestää loppiaiseen saakka, jolloin joulukuusi kannetaan ulos talosta. Kaksi viikkoa syödään kinkkua ja lanttulaatikkoa, piparkakkua ja glögiä, luumutorttuja aamukahvin kanssa. Ja vielä ihmettelemme, miksi se joulu oikein meitä stressaa?

Entäpä jos viettäisimme joulun toisin. Aamulla, kun koko perhe on herännyt, syödään aamiaista rauhassa. Caffè lattea kroisanttien, oliivien ja tuorejuuston kera. Heitetään likaiset astiat tiskialtaaseen odottamaan seuraavaa aamua. Rauhoittavalle joulukävelylle kannattaa hautausmaan sijaan lähteä merenrantaan tai luonnonpuistoon, jonka jälkeen voi käydä tapaamassa sukulaisia. Illalla kotiin joulusaunaan ja ruokien ääreen, jotka on kiireettä valmistettu vaikka samana päivänä.

Se ei olisi erilaista, eikä edes vaikeaa, mutta se rikkoisi ikuisen perinteen, sekä mielikuvan joulukinkusta ja kuusesta. Suomi on maantieteellisesti laaja alue ja monien sukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä. Niin, joulu ilman kuusta ja kinkkua, kiireettömyyttä ja lahjakasoja, olisiko se mahdollinen. Palkkioksi tuosta varmasti tulisi monelle huono omatunto, ainakin siitä ettei enää mikään ole pyhää, kun ei edes joulua voida viettää perinteisesti ja oikein. Joulu on kuitenkin aikojemme saatossa muuttunut moneen muotoon, viimeksi kulutusjuhlaksi. Miksemme mekin voisi muuttaa käsitystämme joulusta ja tehdä siitä oikeasti hyvänolon ja mielenrauhan juhlaa.

Sampsa Suomalainen