Jani: Ei enää villasukkia!

Sukkarikasta joulua-kolumnin kirjoittaja Jani Niemelä kertoilee Jenny Määtän haastattelemana mielipiteitään joulusta ja erityisesti villasukkien lahjaksi antamisesta ja saamisesta.

Tero Mononen: Monimediaosaajille on tarvetta

Haapaveden opiston vapaan sivistystyön koulutuspäällikkö ja monimediatoimittajalinjan linjavastaava Tero Mononen kertoo monimediatoimittajalinjasta ja omasta suhteestaan jouluun.

Eleonora: Tee joulusta omannäköisesi

Erilainen joulu-kolumnin kirjoittaja Eleonora Tainio selventää Anu Riekkisen haastattelemana mielipiteitään erilaisen joulun viettämisestä ja joulun tarkoituksesta.

Haastattelussa Tamara

Haapaveden Opistolla on ollut tänä syksynä vieraana kaksi vaihto-oppilasta Saksasta. He ovat kolmen kuukauden ajan nauttineet (toivottavasti!) opiston ja erityisesti media-assistenttilinjan vieraanvaraisuudesta. Toinen opiskelijoista, Tamara, 19, kertoili erityisesti joulunvietosta saksalaisittain.

– Tulin tänne Haapavedelle syyskuun alussa läheltä Stuttgartia, jonne palaan takaisin joulukuun alussa. Opiskelen media-assistentiksi, hän kertoo.

Joulua ja sen valmistelua vietetään hänen perhepiirissään varsin samaan tapaan perinteisesti kuin Suomessakin. Siihen kuuluu joulupuun koristelua, jouluvalojen laittoa, ajan viettoa perheen parissa ja joulukirkossa käynti. – Kokoonnumme joulupyhien ajaksi isolla perhe- ja sukulaisporukalla yhteen ja syömme hyvin. Tietenkin myös lahjoja jaetaan, Tamara sanoo. Jouluruoista hän kertoo pitävänsä erityisesti paikallisista leivoksista. Liha sen sijaan ei kuulu nuoren naisen joulumenuun. – Siitä en erityisemmin pidä, hän naurahtaa.

Kysyttäessä, onko saksalaisilla mitään omia erityispiirteitä joulun vietossaan, Tamara kertoo, että ei mitään erityisempää. Opiskelijoiden joululoma Saksassa kestää kaksi viikkoa, jonka jälkeen vuoden vaihduttua Tamarakin palaa omaan kouluunsa jatkamaan opiskelujaan.

– Mutta sitä ennen aion nauttia joululomasta. Pidän joulun ajasta hyvin paljon! Hän lopettaa. Also, Frohe Weihnacht!

Kimmo Kyllönen

Saksalainen joulu

18-vuotias saksalainen mediaopiskelija Viola Barkas pitää joulusta, koska silloin saa viettää aikaa perheen kanssa. Hänen isänsä on syntynyt jouluna, joten perheellä on aihetta juhlia kaksin verroin. Hannoverin lähellä asuva Viola on vaihdossa Haapaveden opiston media-assistenttilinjalla ja parhaillaan hän tekee Haapaveden opiston esittely-dvd:tä yhdessä toisen saksalaisen ja kahden suomalaisen opiskelijan kanssa. Ratsastus, kavereiden tapaaminen ja erityisesti vampyyrikirjojen lukeminen kuuluvat Violan lempipuuhiin. Takaisin kotiin Saksaan lähtee marraskuun lopussa, joten hän pääsee hyvissä ajoin ennen joulua kotiin.

Saksalainen joulu on monella tapaa samanlainen kuin suomalainen, sillä monet tuntemistamme jouluperinteistä ovat peräisin Saksasta. Joulu on Saksassa jopa vielä suurempi juttu kuin Suomessa. Tunnetuin vientivaltti saksalaisessa joulussa on varmaankin joulumarkkinat, Weihnachtsmarkt, jotka tarkoittavat suuria joulumyyjäisiä, joista voi ostaa kaikkea mahdollista jouluun liittyvää pähkinöistä kuusenkoristeisiin. Kaikkein pienimmilläkin kaupungeilla on omat joulumarkkinat, ja niillä myös käydään, vakuuttaa Viola. Joulun odotusta vietetään joulukalenterin luukkuja availemalla aivan kuten Suomessakin. Joulukuun kuudentena Saksassa juhlitaan Pyhän Nikolauksen päivää, jolloin lapset puhdistavat kenkänsä ja jättävät ne oven ulkopuolelle. Jos he ovat olleet kilttejä, niin Pyhä Nikolaus täyttää kengät karkeilla, hedelmillä ja pähkinöillä. Violan mukaan perinne on yhä edelleen täysin voimissaan. Saksassa joulua juhlitaan jouluaattona, jolloin käydään kirkossa, koristellaan joulupuu, syödään ja jaetaan lahjat. Violan perheessä lahjoja ei tuo joulupukki, vaan kellon kilistyksestä lapset tietävät, että olohuoneessa on lahjat. Saksassa ei syödä kinkkua, vaan yleisintä jouluruokaa ovat perunasalaatti ja makkarat, mehu ja erilaiset kakut.

Eleonora Tainio